Röntgenreflektometria on ohuiden pinnoitteiden analysointiin käytettävä menetelmä, jolla saadaan tietoa pinnoitteen karheudesta, paksuudesta, sekä pinnoitekerrosten tiheydestä. Menetelmässä pinnoitteeseen kohdistetaan röntgensäteitä matalalla tulokulmalla, jotka heijastuvat eri rajapinnoista muodostaen diffraktiokuvion (ns. Fringe-kuvio). Mitatusta Fringe-kuviosta voidaan laskea pinnoitteen karheus, paksuus, ja röntgensäteiden absorptioon liittyvä tiheys. Vastaava Fringe-ilmiö on havaittavissa näkyvän valon tapauksessa esimerkiksi veden päällä olevassa öljykerroksessa kun valo heijastuu öljy-vesi rajapinnasta muodostaen silminnähtäviä värikkäitä kuvioita.
Menetelmä vaatii erittäin sileän ja ohuen pinnoitteen toimiakseen. Pinnasta on kyettävä näkemään oma peilikuvansa ja pinnoitepaksuus voi olla maksimissaan ~200 nm. Pinnoite voi koostua myös useasta ohuemmasta pinnoitekerroksesta, jolloin tietoa on mahdollista saada myös pinnoitekerrosten rajapintojen karheudesta. Kuitenkin kerrosten määrän kasvaessa menetelmän tarkkuus heikkenee.